keskiviikko 20. elokuuta 2014

Vierailijoista, riehumisesta ja ulkoilusta, niistä on pentukoirien päivät tehty.

Kyllä näistä lapsista ainakin sosiaalisia pitäisi tulla. Ovat varmaan Rekijoen suurin nähtävyys tällä hetkellä ;)
Vinkkinä vierailijoille: jos haluatte tuoda pennuille jotain tuomisia, niin tulkaa sanomalehtien kanssa! :D

Syyskelit päättivät iskeä päälle oikein täydellä teholla. Vettä sataa joka päivä ja pentujen ulkoilu jää turhan vähäiseksi. Maa on niin märkä, ettei pikkuisia sinne voi jättää nukkumaan päikkäreitä. Saavat sitten riehua sisällä.
Nenät noilla toimii hienosti, ne haistaa heti jos jossain on ruokaa. :) Ruokahalu on muutenkin melkoinen, niin äidillä kuin pennuillakin.

Perjantaina on sirutuspäivä, sitten saan hoidettua pentueen rekisteröinnin. Silmäpeilaus on 1.9.

Valo on oikein valoisa poika. Tällä hetkellä uroksista ehdottomasti vilkkain. Ehtii joka paikkaan ja pitää huolen ettei muutkaan liian nopeasti väsähdä. Puree niin pirskeleesti kaikkea ja kaikkia :D

Saara on kuten Valo, ihan hurjan reipas tyyppi. Vaikuttaa tässä vaiheessa melko itsenäiseltä tyttöseltä.

Tyyne sydänotsa :) Se on sellainen suloisuus. Ei erotu laumasta mihinkään suuntaan ääripäänä vaan on tasaisen reipas ja iloinen. :)

Rauha ei taida sittenkään olla rauha. Pentueen pikkuisin, mutta sitäkin sisukkaampi otus. Se on aikamoinen taskuraketti, eikä ollenkaan nöyristele isompien edessä. Iloinen riehuriitta.

Roopemiäs on tasoittunut, oli pienempänä aina ekana joka paikassa. Nyt se hetken harkitsee ja sitten toimii. Tasaisempi luonne kuin Valolla. Osaa protestoida jos joku ei miellytä (kuten esim. pentuvankilaan joutuminen). Hieno miäs.

Pisapikkuinen. Kasviksen sydänkäpynen. Äitinsä kaltainen hännänheiluttaja, mielistelevä silakka. Osaa kyllä olla aikamoinen pirttihirmukin, tuppaa olemaan aika usein rähinöissä mukana.

Timppa on pentueen musta hevonen, eikä ollenkaan vain värinsä puolesta. Oli alkuun hiukan huomaamaton, sitten alkoi itsenäisesti tutkimaan maailmaa. Nyt se puree, puree ja puree. Ihmisistä tykkää kovasti (niitä on kiva purra).
Sylvi on leikkisä ja vilkas, iloinen hännänheiluttaja. Ei myöskään mikään ääripään tapaus mihinkään suuntaan :)
Ja äitikoira on niin mahdottoman iloinen uusista pelivälineistä :D


Sitten vielä sadepäivien touhuja sisältä:








Pari elokuvaa vielä :)
Ensimmäisessä pentujen raktiota imurointiin, toisessa Sylvin vs. takki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti